SENSOMOTORISTEN REFLEKSIEN VAIKUTUS IKÄKAUSITTAIN
0-2-VUOTIAAT
2-4 -VUOTIAAT 5-8-VUOTIAAT 9-16 -VUOTIAAT TYÖIKÄISET VANHUKSET |
0-2-VUOTIAAT
2-4 -VUOTIAAT 5-8-VUOTIAAT 9-16 -VUOTIAAT TYÖIKÄISET VANHUKSET |
0-2-VUOTIAAT
Vauva- ja pikkulapsi-ikäisen toiminta perustuu pitkälti sensomotoristen (primitiivi)refleksien viitoittamiin toimintamalleihin. Esimerkiksi imemisrefleksin aktivoituminen tapahtuu heti syntymän jälkeen. Kinesteettistä ja taktiilista stimulaatiota antavan ATNR:n (asymmetrinen tooninen niskarefleksi) tärkein tehtävä on tässä vaiheessa jo hoidettu. ATNR- refleksin avulla lapsi auttoi itsensä läpi synnytyskanavan. Vielä muutaman kuukauden ajan neuvolassakin testattava mororefleksi pitää lapsen valppaana ja antaa lapselle suojaa mm. pään alueen kolhuja vastaan. Ruotsalainen psykiatri, Harald Blomberg kirjoittaa kirjassaan Parantavat Liikkeet mororefleksistä seuraavasti: "Mororefleksi laukeaa silloin, kun vastasyntyneen vauvan tasapainoaisti, tuntoaisti tai näkö- tai kuuloaisti stimuloituu voimakkaasti. Refleksimallin mukaisesti lapsi reagoi hengittämällä ensin sisään ja suoristamalla käsivarret ja jalat kehosta poispäin. Tämän jälkeen käsivarret ja jalat koukistuvat kehon keskilinjaa kohti, ja lapsi alkaa huutaa". Vatsalta selälleen ja selältä vatsalleen kääntyminen laajentaa toki toiminta-aluetta, mutta sen lisäksi se myös harjoittaa oman kehon tuntemusta ja hahmottamista. Ahkerassa harjoittelussa olevia liikkeitä ovat myös ryömiminen, konttaaminen ja esineiden siirtäminen kädestä toiseen. Neliraajatoiminnalla ja niin sanottujen ristiliikkeiden tekemisellä on havaittu olevan positiivista vaikutusta kahden aivopuoliskon välisiin yhteyksiin. Saumatonta yhteyttä kahden aivopuoliskon välillä tarvitaan myöhemmin monissa toiminnoissa. Yksi yhteiskunnassamme erittäin tärkeään rooliin nostettu on ääneen lukeminen. Nousuharjoitukset istumaan ja seisomaan tekevät jo tuloaan. Tätä vaihetta ei missään nimessä kannata kiirehtiä! Eipä aikaakaan kun lapsi lähtee liikkumaan omien jalkojen päällä. Silloin on tullut posturaalirefleksien aika toimia ja tukea pystyasennossa kulkemista ja primitiivireflekseistä on etupäässä enää vain haittaa. LÄHDE: Blomberg H. 2012. Parantavat Liikkeet, s.121. Harald Blomberg AB AIHEESTA LISÄÄ: VIISAAT LIIKKEET -kirjassa. Huom. voit halutessasi ladata liitteen alempaa tältä sivulta. |
2-4 -VUOTIAAT
Suurin osa lapsista oppii pystyasentoon nousun ja kävelemisen niin sanotussa leikki-iässä, kahden ensimmäisen ikävuotensa aikana. Konttaamis- ja ryömintävaiheet ovat molemmat erittäin tärkeitä lapsen myöhemmän kehityksen kannalta. Liian aikaisen kävelemään oppimisen, eli konttaamis- tai ryömintävaiheen nopean tai lähes täydellisen sivuuttamisen ja lukihäiriön välille on löydetty yhteys. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kaikilla konttaamisvaiheen väliin jättäneillä olisi lukihäiriö. Ruotsalainen psykiatri, Harald Blomberg kirjoittaa aiheesta kirjassaan Parantavat Liikkeet seuraavasti: "Kaikilla lukivaikeuksisilla lapsilla on aktiivisia primitiivirefleksejä. Kun lukivaikeudet ovat selkeitä, aktiivisina on aina refleksejä, jotka vaikeuttavat aivopuoliskojen yhteistyötä. Aivopuoliskojen väliset yhteydet stimuloituvat, kun lapsi alkaa tehdä ns. ristiliikkeitä, joissa aivopuoliskot tekevät yhteistyötä. Toimiviksi havaittuja liikkeitä ovat esim. tavaroiden siirtäminen kädestä toiseen, ryömiminen tai konttaaminen".
Selkärangan Galantrefleksi saattaa joillain lapsilla aiheuttaa yökastelua. Galant vaikeuttaa lantion seudun tuntemuksien hahmottamista. LÄHDE: Blomberg H. 2012. Parantavat Liikkeet, s.108. Harald Blomberg AB AIHEESTA LISÄÄ: VIISAAT LIIKKEET -kirjassa. Huom. voit halutessasi ladata liitteen alempaa tältä sivulta. 4-8-VUOTIAAT
Ruotsalainen psykiatri, Harald Blomberg kirjoittaa kirjassaan Parantavat Liikkeet lukihäiriön ja primitiivirefleksien yhteydestä seuraavasti: "Vasen ja oikea aivopuolisko ovat erikoistuneet eri tehtäviin. Vasen aivopuolisko vastaa kielellisistä kyvyistä, kuten kielen äänteiden analysoinnista ja kyvystä puhua ja ymmärtää puhuttua kieltä. Oikea aivopuolisko on erikoistunut enemmän yhteyden luomiseen sille, mitä sanotaan. Kieli- ja puhekeskus sijaitsee vasemmassa aivopuoliskossa, mikä ei kuitenkaan merkitse sitä, että oikea aivopuolisko aktivoituisi lukemisessa vähemmän." "Hyvä lukutaito edellyttää siis, että aivokurkiaisen kautta kulkeva aivopuoliskojen informaation kulku toimii. Täydellinen informaation kulku on kuitenkin mahdollista vasta sitten, kun lapsi on integroinut kehonpuoliskojen välistä yhteistyötä estävät refleksit ja ne refleksit, jotka vaikeuttavat silmien yhteistyötä eli binokulaarista näkemistä. Tärkein näistä reflekseistä on asymmetrinen tooninen niskarefleksi (ATNR), mutta myös käsien ja jalkojen refleksit ovat tärkeitä." Primitiivirefleksien oikea-aikainen sammuminen vaikuttaa koulukypsyyteen. Mitä paremmin refleksit ovat ns. "sulaneet pois", sitä helpompaa koulunkäynti on. LÄHDE: Blomberg H. 2012. Parantavat Liikkeet, s.108. Harald Blomberg AB Aiheesta lisää: VIISAAT LIIKKEET -kirjassa. Huom. voit halutessasi ladata liitteen alempaa tältä sivulta. |
9-16 -VUOTIAAT
Kasvupyrähdykset tuottavat monille nuorille kasvukipuja ja motorisia haasteita. Luuston kasvuvauhti on pituuskasvun ansiosta niin rajua, että lihaksiston koordinaatiokyky ja pehmytkudosten elastisuus ovat koetuksella. Aiemmin aktiivisesta ja jäntevästä lapsesta tulee hetkellisesti veltto ja kömpelö nuori. Aktiivinen, monipuolinen ja kohtuullinen liikunnan harrastaminen auttaa nuorta pitämään kontrollin uudistuneessa kehossaan. Myös varhaisesta lapsuusiästä osittain päälle jääneet sensomotoriset refleksit tuottavat kiihtyneen hormonitoiminnan kanssa ylimääräisiä haasteita. Sisäinen stressi aiheuttaa ailahtelevaa käytöstä. Kapinahenki, aggressiot, alisuoriutuminen tai vetäytyvä käytös ovat myös mororefleksille ominaisia "oireita". Tästä syystä olisi syytä tutkia tilanne. Primitiivirefleksien pois harjoittaminen on tässä iässä vielä suhteellisen helppoa. Lisääntynyt paine koulumenestyksestä ja mm. liikunnallisissa harrastuksissa pärjäämisestä lisäävät omilta osiltaan stressin määrää. Oman identiteetin etsiminen on nuorella vasta alussa ja siksi hän on altis hänen ympärillä olevien vaikutteiden vaaroille ja elämän kannalta epäedullisille valinnoille. |
TYÖIKÄISET
Työssä jaksaminen ja työuupumus ovat monilla työpaikoilla yleisimpiä puheenaiheita. Kaikki stressi ei kuitenkaan ole työperäistä. Myös työikäisillä on kehon sisäisiä stressin aiheuttajia, kuten esimerkiksi tukahduttamismekanismiksi kutsuttu ilmiö, joka saattaa ilmentyä kehossa joko hypertonisena tai hypotonisena. Alla ruotsalaisen psykiatrin, Harald Blombergin kirjoittamasta Parantavat Liikkeet - kirjasta poimittu ja asiaa selventävä lainaus: "Stressaavissa tilanteissa kehittyvät lihasjännitykset ovat myös yksi keino työntää syrjään tunteita, ja jatkuvaa stressiä kokevat henkilöt voivat kehittää itselleen liian voimakkaan lihasjännityksen eli lihaspanssarin."
"Joillekin ihmisille muodostuu kroonisia lihasjännityksiä jalkoihin, lonkkiin, selkään, hartioihin ja niskaan, ja jännesuojarefleksi aktivoituu tukahduttamaan tunteita. Stressitilanteessa aktivoituvat integroitumattomat primitiivirefleksit pahentavat lihasjännityksiä. Aktiivisina lihasjännityksiä aiheuttavia refleksejä ovat plantaarirefleksi, Babinskirefleksi, selkärangan Perezerefleksi ja TLR taaksepäin." "Joillakin henkilöillä stressi ei aiheuta lihasjännityksiä, vaan lihaksista tuleekin löysät ja hypotoniset. Psykiatrisessa fysioterapiassa on tapana sanoa, että henkilö kuolettaa itsensä tunteiltaan. Myös primitiivirefleksit selittävät edellä kuvattuja reaktiomalleja. Esim, TLR eteenpäin ja kehittymättömät Babinskirefleksi, selkärangan Perezerefleksi ja Landaurefleksi aiheuttavat alhaista lihastonusta." LÄHDE: Blomberg H. 2012. Parantavat Liikkeet, s.124 ja s.125. Harald Blomberg AB |
VANHUKSET
Myös jo ehtoopuolelle ehtineen ihmisen elämä olisi huomattavasti laadukkaampaa, jos eläkepäiviä saisi viettää vapaana primitiivirefleksien aiheuttamaa sisäistä stressiä. Viimeistään elämän tässä vaiheessa voidaan varmuudella sanoa, että arvaamaton tai jopa huono käytös ei ole kokemattomuuden tai huonon kasvatuksen tulosta. Primitiivirefleksien jäänteiden aiheuttama sisäinen stressi seuraa meitä hoitamattomana loppuun saakka. Alkoholin käyttöä "lääkkeenä" tai/ja "hermosauhuilla" käymistä on jo vuosikymmenten ajan pidetty hermoston ylivireystilaa rauhoittavina "lääkitsemisen" muotoina. Voi kuinka monelta murhenäytelmältä tai keuhkosyövältä olisimmekaan välttyneet, jos rentoutumisen keinot olisivat itsetuhoisuuden sijaan olleet enemmän itsehoidollisia. Hermostossa vallalla oleva rauhattomuus tai täysi välinpitämättömyys ovat vain kolikon kaksi puolta. Ne ovat elämän kautta opittuja selviytymisen ja toiminnan malleja. Samalla tavoin, kun hermoston käskystä tilasta poistuminen tai hyökkäminen itseä suojatakseen. Vanheneminen tuo tullessaan myös tasapainon pitämisen haasteita. Etenkin jalkojen refleksit Babinski ja FTG tuottavat suuria haasteita tasapainon pitämiselle. Keholle syntynyt hälytystila jäykistää lihaksistoa ja pelkotilat vaikuttavat sosiaalisuuteen. Näin vähentyy halu liikkua ja ottaa kontakteja muihin ihmisiin. |
viisaat_liikkeet_kirjasta.pdf | |
File Size: | 26 kb |
File Type: |