Sensomotorinen valmennus on sinua varten
kun tunnistat itsesi näistä:
kun tunnistat itsesi näistä:
- jatkuva alisuoriutuminen
- tarkkaavaisuuden ja keskittymiskyvyn haasteista johtuvat oppimisvaikeudet
- jatkuva rauhattomuus
- pää käy "ylikierroksilla"
- uusiutuvat kiputilat kehossa
- hahmotuksen ja yhdistelykyvyn haasteet
- ajankäytön haasteet perus arjessa
MITÄ ON SENSOMOTORINEN VALMENNUS?
Sensomotorisessa valmennuksessa käytettävät harjoitteet perustuvat toiminnalliseen neurotieteeseen. Valmennus sisältää myös hoitotoimiksi luokiteltavia toimintoja. Kaikki käytettävät harjoitteet ja hoitotoimet on suunniteltu siten, että ne tukevat hermoverkoston rakentumista eteenpäin siltä osin, mihin verkoston rakentuminen lapsuudessa pysähtyi.
Sensomotorista valmennusta on ollut Suomessa saatavilla 90-luvun alusta lähtien. Alan pioneereihin lukeutui muun muassa (nyt jo edesmennyt) amerikkalainen tutkija A. Jean Ayers. Hänen uraa uurtava tutkimustyö alkoi jo 1950-luvulla.
SENSOMOTORISEN VALMENNUKSEN VAIHEET:
1. TUNNISTA, TUNNUSTA JA ETSI APU
Ensimmäisessä vaiheessa tunnistetaan ja tunnustetaan itsellemme, että kaikki ei ole hyvin ja apu olisi tarpeen.
Olet jo ohittanut ensimmäisen vaiheen kun olet lähtenyt etsimään apua ja löytänyt nämä sivut.
Mitään ei kuitenkaan tapahdu, ellet ota yhteyttä ja sovi aikaa alkukartoitukselle
2. SENSOMOTORIIKAN ASIANTUNTIJAN TEKEMÄ VALMENNUSOHJELMA
- sensomotoriikan asiantuntija tekee alkukartoituksen
- saat asiantuntijalta testistä saatujen tulosten perusteella laaditun harjoitusohjelman
- tässä vaiheessa on tieto siitä, mitä sinun tulee tehdä
- minkäänlaista muutosta ei kuitenkaan voi tapahtua ilman seuraavaa vaihetta
3. ITSENÄINEN HARJOITTELU
- itsenäinen (ja mielellään päivittäinen) harjoittelu on koko prosessin tärkein osa
- on suositeltavaa pitää muistikirjaa itsenäisestä harjoittelusta
- valmennettava saa tarvittavia lisäohjeita ja kannustusta sensomotoriikan asiantuntijalta
4. ITSENÄISTÄ HARJOITTELUA TUKEVAT HOIDOT SEKÄ NEUVONTA
- sensomotoriikan asiantuntija tarkastaa jokaisella käynnillä senhetkisen tilanteen
- sinulle tehdään tarvittavat hoitotoiminpiteet ja ns. boostaus, joka parantaa harjoitusvastetta
- samalla varmistetaan, että itsenäisen harjoittelun suoritustekniikka on oikea
- tarvittaessa saamaasi harjoitusohjelmaa muokataan, jotta itsenäinen harjoittelu tuottaisi parempaa tulosta
1. TUNNISTA, TUNNUSTA JA ETSI APU
Ensimmäisessä vaiheessa tunnistetaan ja tunnustetaan itsellemme, että kaikki ei ole hyvin ja apu olisi tarpeen.
Olet jo ohittanut ensimmäisen vaiheen kun olet lähtenyt etsimään apua ja löytänyt nämä sivut.
Mitään ei kuitenkaan tapahdu, ellet ota yhteyttä ja sovi aikaa alkukartoitukselle
2. SENSOMOTORIIKAN ASIANTUNTIJAN TEKEMÄ VALMENNUSOHJELMA
- sensomotoriikan asiantuntija tekee alkukartoituksen
- saat asiantuntijalta testistä saatujen tulosten perusteella laaditun harjoitusohjelman
- tässä vaiheessa on tieto siitä, mitä sinun tulee tehdä
- minkäänlaista muutosta ei kuitenkaan voi tapahtua ilman seuraavaa vaihetta
3. ITSENÄINEN HARJOITTELU
- itsenäinen (ja mielellään päivittäinen) harjoittelu on koko prosessin tärkein osa
- on suositeltavaa pitää muistikirjaa itsenäisestä harjoittelusta
- valmennettava saa tarvittavia lisäohjeita ja kannustusta sensomotoriikan asiantuntijalta
4. ITSENÄISTÄ HARJOITTELUA TUKEVAT HOIDOT SEKÄ NEUVONTA
- sensomotoriikan asiantuntija tarkastaa jokaisella käynnillä senhetkisen tilanteen
- sinulle tehdään tarvittavat hoitotoiminpiteet ja ns. boostaus, joka parantaa harjoitusvastetta
- samalla varmistetaan, että itsenäisen harjoittelun suoritustekniikka on oikea
- tarvittaessa saamaasi harjoitusohjelmaa muokataan, jotta itsenäinen harjoittelu tuottaisi parempaa tulosta
MONTA HYVÄÄ SYYTÄ OTTAA SELVÄÄ OMAN SENSOMOTORISEN VALMENNUKSEN TARPEESTA:
- kiinnostus joko omia tai lähipiirin (esimerkiksi oman lapsen) oppimista hankaloittavia refleksejä kohtaan
- ammatillisen ymmärrystason laventaminen
- pyrkimys stressiä lisäävien tekijöiden vähentämiseen
- vuorovaikutustaitojen parantaminen
- urheilu- tai muiden vammojen ennaltaehkäisy
- tapaturma-alttiuden pienentäminen
- kiinnostus joko omia tai lähipiirin (esimerkiksi oman lapsen) oppimista hankaloittavia refleksejä kohtaan
- ammatillisen ymmärrystason laventaminen
- pyrkimys stressiä lisäävien tekijöiden vähentämiseen
- vuorovaikutustaitojen parantaminen
- urheilu- tai muiden vammojen ennaltaehkäisy
- tapaturma-alttiuden pienentäminen
AISTITI TUOVAT HERMORATOJEN VÄLITYKSELLÄ TIETOA AIVOILLE
Tiedostaen tai tiedostamatta, keho toimii kaiken aikaa vuorovaikutuksessa itsensä ja ympäristön kanssa. Hermoston tehtävä on mahdollistaa aistien ja aivojen välinen vuorovaikutus. Oman kehon ja mielen, tai meitä ympäröivän maailman hahmottaminen on usein haasteellista. Yksilön oma todellisuus rakentuu sen mukaan, mitä hän aistiensa avulla havainnoi. Tästä syystä voidaan sanoa, että aivomme ovat aistiemme armoilla.
Oppiminen alkaa kun kokemukset, tuntemukset ja tapahtumat rekisteröityvät kuviksi ja kuvien sarjoiksi vähintäänkin lihasmuistiin. Tämä kuitenkin harvoin tarkoittaa sitä, että olisimme heti oppineet jotain. Voimme muistaa ensimmäisen kokeilun, mutta siitä saatu muistijälki vahvistuu ja jää pysyväksi vain toistojen avulla.
Tiedostaen tai tiedostamatta, keho toimii kaiken aikaa vuorovaikutuksessa itsensä ja ympäristön kanssa. Hermoston tehtävä on mahdollistaa aistien ja aivojen välinen vuorovaikutus. Oman kehon ja mielen, tai meitä ympäröivän maailman hahmottaminen on usein haasteellista. Yksilön oma todellisuus rakentuu sen mukaan, mitä hän aistiensa avulla havainnoi. Tästä syystä voidaan sanoa, että aivomme ovat aistiemme armoilla.
Oppiminen alkaa kun kokemukset, tuntemukset ja tapahtumat rekisteröityvät kuviksi ja kuvien sarjoiksi vähintäänkin lihasmuistiin. Tämä kuitenkin harvoin tarkoittaa sitä, että olisimme heti oppineet jotain. Voimme muistaa ensimmäisen kokeilun, mutta siitä saatu muistijälki vahvistuu ja jää pysyväksi vain toistojen avulla.
SENSOMOTORISET REFLEKSIT VAIKEUTTAVAT MONIN TAVOIN OPPIMISPROSESSIA JA PAHIMMILLAAN ESTÄVÄT KOKONAAN MUISTIJÄLKIEN SYNNYN
Jo lähtökohtaisesti me kuulemme, näemme, tunnemme, maistamme tai haistamme rajallisen määrän tästä maailmasta. Sen lisäksi meistä monella on osittain päälle jääneitä sensomotorisia, ns. primitiivirefleksejä, jotka omalta osaltaan vaikeuttavat tai jopa estävät aistimusten perillemenon. Monelle, etenkin pienen lapsen vanhemmalle tutuin refleksi on neuvolakäynneillä testattava mororefleksi.
MOROREFLEKSI
Mororefleksi on ns. taistele tai pakene -refleksi. Sen tehtävä on mm. pitää yllä meidän valppaustilaa varhaisessa lapsuudessa. Kävelemään oppimisen jälkeen ei mororefleksillä ole enää käyttöä. Jostakin syystä refleksi on kuitenkin voinut jäädä osittain päälle.
Osittain päälle jääneen mororefleksin tunnusmerkkejä ovat herkkyys säikähtelylle sekä erittäin nopeat mielen tilan muutokset. Tunnistat tuttavassasi mororefleksin esimerkiksi siitä, että hänen kanssa on oltava aina vähän varuillaan ja arvailtava "millä jalalla hän on tänään noussut vuoteesta?" Lahjakkaalle henkilölle mororefleksi saattaa aiheuttaa sen, että stressaavalta tuntuvasta (esim. testi-, esiintymis- tai kilpailu) -tilanteesta muodostuu lähes ylipääsemätön, tai ainakin erittäin haasteellinen tehtävä.
Lohduttava tieto on se, että mororefleksistä, tai muista elämää hankalaksi tekevistä primitiivireflekseistä pois oppiminen on oikeanlaisen harjoittelun avulla mahdollista.
Jo lähtökohtaisesti me kuulemme, näemme, tunnemme, maistamme tai haistamme rajallisen määrän tästä maailmasta. Sen lisäksi meistä monella on osittain päälle jääneitä sensomotorisia, ns. primitiivirefleksejä, jotka omalta osaltaan vaikeuttavat tai jopa estävät aistimusten perillemenon. Monelle, etenkin pienen lapsen vanhemmalle tutuin refleksi on neuvolakäynneillä testattava mororefleksi.
MOROREFLEKSI
Mororefleksi on ns. taistele tai pakene -refleksi. Sen tehtävä on mm. pitää yllä meidän valppaustilaa varhaisessa lapsuudessa. Kävelemään oppimisen jälkeen ei mororefleksillä ole enää käyttöä. Jostakin syystä refleksi on kuitenkin voinut jäädä osittain päälle.
Osittain päälle jääneen mororefleksin tunnusmerkkejä ovat herkkyys säikähtelylle sekä erittäin nopeat mielen tilan muutokset. Tunnistat tuttavassasi mororefleksin esimerkiksi siitä, että hänen kanssa on oltava aina vähän varuillaan ja arvailtava "millä jalalla hän on tänään noussut vuoteesta?" Lahjakkaalle henkilölle mororefleksi saattaa aiheuttaa sen, että stressaavalta tuntuvasta (esim. testi-, esiintymis- tai kilpailu) -tilanteesta muodostuu lähes ylipääsemätön, tai ainakin erittäin haasteellinen tehtävä.
Lohduttava tieto on se, että mororefleksistä, tai muista elämää hankalaksi tekevistä primitiivireflekseistä pois oppiminen on oikeanlaisen harjoittelun avulla mahdollista.