MITÄ ON RYTMINEN LIIKEHARJOITTELU?
Rytmiset liikkeet ovat kaikille sopiva ja turvallisia rytmissä toistuvia liikesarjoja. Liikesarjat löydettiin tarkkailemalla vauvaiässä olevien lasten liikemaailmaa. Liikkeitä lähdettiin simuloimaan eri-ikäisille lapsille, nuorille ja aikuisille ja huomattiin toistuvasti niiden hermojärjestelmää rauhoittava ja eheyttävä vaikutus.
Liikesarjat tuntuvat syvällä kehossa ja raajojen kiinnityskohdissa. Rentoutuksen aikana kehon jokainen osa: rintakehä, jalat, kädet ja selkä saa oman käsittelynsä. Rytmistä liikeharjoittelua yksilöllisesti sinulle
Tunnetko olevasi rentoutuksen tarpeessa? Jos vastaus on kyllä, niin tätä rentoutuksen menetelmää kannattaa kokeilla. Sinun ei tarvitse laskea mitään tai ajatella mitenkään erityisesti. Riittää, kun lepäät paikallasi. Rytmisen liikeharjoittelun rentoutus tehdään sinun kehoa kunnioittaen. Jalat, kädet, rintakehä ja selkä saa oman käsittelynsä. Rikoitko meidän lapsen? En, vaan laitoin asiat oikein. Olen rentouttanut lapsia, joilla on ADHD, Asperger, hermoston ylivireystila, häiriötila hahmotuksessa, keskittymisessä tai tarkkaavaisuudessa, näkö-, kuulo- tai cp-vamma tai jokin Autismin kirjoon kuuluva erityinen piirre. Kerran tapahtui niin, että perheen vanhemmat kysyivät minulta - "Rikoitko meidän ADHD-lapsen, kun hän ei jo "hypi seinille"? Vastasin vanhemmille - "En rikkonut. Laitoin rentoutuksen avulla lapsen asiat oikein". Rentoutus tuntuu lapsesta miellyttävältä. Paras aika on useimpien mielestä ollut mentäessä nukkumaan. Tämä on onnistunut, kun lasten vanhemmat ovat myös itse opetelleet tekemään tämän rentoutuksen. Rytmistä liikeharjoittelua ohjatusti ryhmässä
Rytminen liikeharjoittelu on rentoutus, joka opitaan parhaiten tekemällä ja kokemalla itse. Itseopiskeluun löytyy hyvät ohjeet kirjasta Parantavat liikkeet, mutta varmemmin asiat sisäistää sensomotoriikan asiantuntijan opastamana. Liikkeet opetetaan selväsanaisin ohjein ja tarkoituksenmukaiset otteet ja liikeradat tarvittaessa kädestä pitäen näyttäen. Rooleja on kaksi: passiivinen RENTOUTUJA ja aktiivinen RENTOUTTAJA Roolit vaihtelevat osapuolten välillä siten, että vuorollaan aktiivinen rentouttaja rentouttaa passiivista rentoutujaa. Tämä mahdollistaa sen, että oman rentoutumisen ohella myös itse opitaan rentouttamaan toinen ihminen. Vinkki: roolia ei kannata vaihtaa kesken rentoutuksen. Annetaan rentoutujalle rauha tuntea kaikki rentoutuksen osa-alueet ennen vaihtoa. Ryhmään voi tulla myös lapsen kanssa. Perheille suunnatut rentoutukset keskittyvät etupäässä lapsen rentouttamiseen. Suosittelemme kokeilemaan Rytmistä liikeharjoittelua ADHD:n tai ADD:n kaltaisista oireista kärsiville lapsille ja nuorille. Rentoutus tapahtuu ohuella patjalla, lattiatasolla. Tästä syystä on suositeltavaa, että joko lattiatasosta ylös nousemisessa tai lattatasoon laskeutumisessa apua tarvitseva henkilö ottaa mukaansa henkilökohtaisen avustajan sekä mahdolliset nostoon tai siirtoon tarvittavat henkilökohtaiset apuvälineet. On myös hyvä selvittää onko rentoutukseen varattu tila tarpeeksi esteetön. Kenelle Rytminen liikeharjoittelu sopii?
Harald Blombergin kirjassa, Parantavat Liikkeet rytminen liikeharjoittelu kuvataan lempeäksi menetelmäksi. Liikkeitä on mahdollista soveltaa lähes kaikille toimintakyvyille. Jos sinua epäilyttää, mutta haluaisit osallistua, niin tarkista soveltuvuus harjoitteiden ohjaajalta. Rentoutus on havaittu hyväksi menetelmäksi kasvuiän kynnyksellä oleville "yliaktiivisille" tai "vetäytyville" lapselle, joilla on haasteita tunteiden hallinnassa, keskittymisessä, tarkkaavaisuudessa tai hahmotuksessa. Toistuvasti annetun rytmisen liikeharjoittelun avulla lapsen toiminnan on havaittu muuttuvan rauhallisemmaksi ja tarkoituksenmukaisemmaksi. Omalta kohdaltani voin kertoa, että perheessämme on jo vuosia käytetty Rytmistä liikeharjoittelua lähes päivittäin. Lapsi tai nuori pyytää usein itse rentoutusta. Arjessamme luontevin kohta tälle on nukkumaan mentäessä. Rentoutunut keho auttaa mieltä rauhoittumaan ja nukahtamaan. Olemme myös havainneet rentoutuksen antavan avun kasvukipuihin sekä liikuntaa harrastavan lapsen tai nuoren lihasperäisiin kiputiloihin. Rytminen liikeharjoittelu ja CP-vamma:
Olen vuodesta 2010 lähtien tehnyt valmennuksellista töitä vammaisten ja pitkäaikaissairaiden parissa. Työni on suurelta osin soveltavan liikunnan ohjausta tai soveltavan tanssin valmennusta eritavoin vammaisille henkilöille. Minut tunnetaan hyvin (myös kansainvälisesti) pyörätuolitanssivalmentajana. Minulla on näiden vuosien aikana ollut kunnia ohjata ja valmentaa lukusia henkilöitä joilla on cp-vamma. CP-vamma on syntymässä tai varhaislapsuudessa saatu parantumaton ja pysyvä aivovamma. Kaikki CP-vamman tuomat haasteet eivät ole näkyviä. Ulospäin vähemmän näkyviä ja vammasta johtuvia haasteita ovat hahmotukseen ja asioiden yhdistelykykyyn vaikuttavat yksilölliset haasteet. Näkyvimpiä puolestaan ovat puheen tuoton haasteet sekä pakkoliikkeet ja koko kehon, käsien, jalkojen tai lonkan lihasjäykkyys, eli spastisuus. Rytmiset liikkeet mahdollistavat lihasjännitysten purkamisen ja jumissa olevien nivelten vapauttamisen. Liikkeiden avulla saavutettu rentouden tila ei kuitenkaan ole pysyvä olotila, vaan tunne häviää kehosta viimeistään muutaman seuraavan päivän aikana. Fiilis on käsittelyn jälkeen joka tapauksessa upea. Kehon edes hetkellinen rentous ainaisen jännittyneisyyden sijaan tuntuu mahtavalta. Aloitellessani rytmisen liikeharjoittelun teon CP-vamman seurauksena spasmeja joko keholle tai raajoihin saaneille tuntui jalkojen "sulaminen" ja rentoutuneen vartalon näkeminen suoranaiselta ihmeeltä. Lisätietoa sensomotorisen valmennuksen avusta cp-vammaiselle henkilölle löydät sensomotorinen valmennus ja cp-vamma -sivulta. |
ASIAKASPALAUTE -sivulta löytyy rytmistä liikeharjoittelua kokeilleiden mielipiteitä.
Yksi erittäin hyvä tie tutustua rytmiseen liikeharjoitteluun on lukea ruotsalaisen psykiartin, Harald Blombergin kirja - Parantavat liikkeet.
|