mikä on si-häiriö?
SI-häiriöllä tarkoitetaan sensorisen integraation (aistitiedon jäsentymiseen liittyvää) häiriötilaa. Puhuttaessa sensorisen integraation aikakaudesta, tarkoitetaan siirtymävaihetta, jolloin lapsi ottaa haltuun mm. havainnoinnin ja pystyssä kulkemisen mahdollistavia aisteja ja aistijärjestelmiä.
Primitiivi - Posturaali
Varhaisessa lapsuudessa, suurin piirtein alle puolen vuoden ikään asti ihmislapsella on apunaan erilaisia ja eri tilanteisiin sopivia primitiivirefleksejä. Primitiivirefleksien tarkoitus on auttaa vastasyntynyttä toimimaan, tässä hänelle vielä uudessa ja ihmeellisessä maailmassa - auttaa selviytymään elämänsä ensimmäisten kuukausien haasteista.
Lapsen motoristen taitojen kehittyessä myös primitiivirefleksien tarve pienenee vaihe vaiheelta ja lopulta poistuu kokonaan. Niiden tilalle kehittyvät muun muassa pystyasennossa kulkemista edesauttavat posturaalirefleksit.
Tilanne olisi ihmislapsen varhaisen kehityksen kannalta ihanteellinen, jos tapahtumaketju menisi siten, että primitiivirefleksit ns. "sulaisivat" täydellisesti pois posturaalirefleksien tieltä. Näin harvemmin kuitenkin tapahtuu. Syystä tai toisesta hermostoon yleensä jää primitiivirefleksien jäänteitä. Niiden aiheuttamina havaitsemme elämässämme erinäisiä haasteita, jotka eivät tarkalleen ottaen ole sairauksia tai vammoja.
Liikenneruuhka keskushermostossa
Sensorisen integraation häiriötä voidaan pitää vähän niin kuin "liikenneruuhkana aivoihin johtavien hermoratojen liikennejärjestelmässä". Komentokeskuksena toimivat aivot eivät aina tavoita aistien sille lähettämää ja loogiseen ajattelukykyyn ja toimintaan johtavaa informaatiota, vaan tärkeä tieto jumittuu tai jopa hukkuu kokonaan ruuhkaan. Tiedon puute johtaa siihen, että lapsi tai nuori toimii hänelle tutuissakin tilanteissa epäjohdonmukaisesti.
Aivot menevät joko "dilttiin" tai saattavat rekisteröidä tilanteen kannalta täysin epäoleellista tietoa ja antavat tilanteeseen nähden "vääriä" komentoja. On myös hyvin yleistä, että aivot kehittävät vaihtoehtoisen tarpeen tai keksivät hallusinaation päästäkseen pois epämiellyttävästä, hermostoa kuormittavasta tilanteesta.
Aistimukset ovat fyysisiä tuntemuksia, ne vaikuttavat vahvasti psyykkeeseen ja sitä kautta myös sosiaaliseen kanssakäymiseen.
Sisäinen stressitila käskee olemaan varuillaan
Keskushermostoa kuormittavien primitiivirefleksien jäänteillä on suora vaikutus ihmisen stressinsietokykyyn. Kehossa jo valmiina olevan sisäisen stressin määrä vaikuttaa negatiivisesti myös kykyyn sietää ulkoista painetta. Kun stressitaso on jo valmiiksi korkea, niin kaikki ulkoa tuleva paine voidaan kokea epämiellyttävänä lisänä, jopa suoranaisena hyökkäyksenä omaa toimintaa kohtaan. Uhkan tunne laittaa joko taistelemaan tai pakenemaan.
On helppo ymmärtää, että ihminen, joka elää jatkuvassa ns. taistele tai pakene -olotilassa on hermostuneempi tai tilanteesta riippuen jopa agressiivisempi, kuin ihminen, jonka hermojärjestelmästa kyseinen toiminto on jo poistunut. Vaikka toiminto onkin fyysinen, on tällä kaikella suora vaikutus ihmisen pyykkeeseen ja sosiaaliseen kyvykkyyteen.
Primitiivi - Posturaali
Varhaisessa lapsuudessa, suurin piirtein alle puolen vuoden ikään asti ihmislapsella on apunaan erilaisia ja eri tilanteisiin sopivia primitiivirefleksejä. Primitiivirefleksien tarkoitus on auttaa vastasyntynyttä toimimaan, tässä hänelle vielä uudessa ja ihmeellisessä maailmassa - auttaa selviytymään elämänsä ensimmäisten kuukausien haasteista.
Lapsen motoristen taitojen kehittyessä myös primitiivirefleksien tarve pienenee vaihe vaiheelta ja lopulta poistuu kokonaan. Niiden tilalle kehittyvät muun muassa pystyasennossa kulkemista edesauttavat posturaalirefleksit.
Tilanne olisi ihmislapsen varhaisen kehityksen kannalta ihanteellinen, jos tapahtumaketju menisi siten, että primitiivirefleksit ns. "sulaisivat" täydellisesti pois posturaalirefleksien tieltä. Näin harvemmin kuitenkin tapahtuu. Syystä tai toisesta hermostoon yleensä jää primitiivirefleksien jäänteitä. Niiden aiheuttamina havaitsemme elämässämme erinäisiä haasteita, jotka eivät tarkalleen ottaen ole sairauksia tai vammoja.
Liikenneruuhka keskushermostossa
Sensorisen integraation häiriötä voidaan pitää vähän niin kuin "liikenneruuhkana aivoihin johtavien hermoratojen liikennejärjestelmässä". Komentokeskuksena toimivat aivot eivät aina tavoita aistien sille lähettämää ja loogiseen ajattelukykyyn ja toimintaan johtavaa informaatiota, vaan tärkeä tieto jumittuu tai jopa hukkuu kokonaan ruuhkaan. Tiedon puute johtaa siihen, että lapsi tai nuori toimii hänelle tutuissakin tilanteissa epäjohdonmukaisesti.
Aivot menevät joko "dilttiin" tai saattavat rekisteröidä tilanteen kannalta täysin epäoleellista tietoa ja antavat tilanteeseen nähden "vääriä" komentoja. On myös hyvin yleistä, että aivot kehittävät vaihtoehtoisen tarpeen tai keksivät hallusinaation päästäkseen pois epämiellyttävästä, hermostoa kuormittavasta tilanteesta.
Aistimukset ovat fyysisiä tuntemuksia, ne vaikuttavat vahvasti psyykkeeseen ja sitä kautta myös sosiaaliseen kanssakäymiseen.
Sisäinen stressitila käskee olemaan varuillaan
Keskushermostoa kuormittavien primitiivirefleksien jäänteillä on suora vaikutus ihmisen stressinsietokykyyn. Kehossa jo valmiina olevan sisäisen stressin määrä vaikuttaa negatiivisesti myös kykyyn sietää ulkoista painetta. Kun stressitaso on jo valmiiksi korkea, niin kaikki ulkoa tuleva paine voidaan kokea epämiellyttävänä lisänä, jopa suoranaisena hyökkäyksenä omaa toimintaa kohtaan. Uhkan tunne laittaa joko taistelemaan tai pakenemaan.
On helppo ymmärtää, että ihminen, joka elää jatkuvassa ns. taistele tai pakene -olotilassa on hermostuneempi tai tilanteesta riippuen jopa agressiivisempi, kuin ihminen, jonka hermojärjestelmästa kyseinen toiminto on jo poistunut. Vaikka toiminto onkin fyysinen, on tällä kaikella suora vaikutus ihmisen pyykkeeseen ja sosiaaliseen kyvykkyyteen.
mitä on rytminen liikeharjoittelu?
Rytmisellä liikeharjoittelulla tarkoitetaan muun muassa ruotsalaisen tohtori Harald Blombergin kirjoittamassa Parantavat liikkeet -kirjassa esiteltyä menetelmää. Parantavat liikkeet -kirjassa esitellyt harjoitteet perustuvat lapsuusiässä, sensorisessa elämän vaiheessa olevien lasten liikemaailmaan. Lapsia tarkkailemalla on löydetty yhteyksiä aistitiedon jäsentämisen haltuunoton ja lapsilla toistuvien, rytmisiten liikkeiden tai liikesarjojen välille.
Rytmistä liikeharjoittelua voidaan pitää sensomotorisen valmennuksen "pehmeämpänä muotona". Sensomotorisen valmennuksen harjoitteista juuri rytmistä liikeharjoittelua on helpointa teettää myös ryhmämuotoisena. Harjoitteet ovat helposti myös sovellettavissa lähes kaikille iästä ja toimintakyvystä riippumatta. Pitkälti juuri tästä syystä onkin saatu erityisen hyviä kokemuksia henkilöiltä, joille sensomotorisessa valmennuksessa perinteisesti käytetyt harjoitteet eivät oli syystä taitoisesta soveltuneet. Näistä esimerkkinä henkilöt, joilla on jokin vamma tai sairaus sekä alle kouluikäiset lapset.
Menetelmän soveltamisesta erityisrymille voi kysyä täältä. Jonkin verran asiasta on kirjoitettu myös
STARFISH CLUB ja Sensomotorinen valmennus ja cp-vamma -sivuille.
Mitä rytmisen liikeharjoittelun avulla voidaan saavuttaa?
Rytmisen liikeharjoittelun tuloksena keholle leviävä rentouden tunne rauhoittaa muun muassa stressaantunutta mieltä. Hengitys lähtee usein virtaamaan kevyemmin ja lihaskireydestä kärsivä kehon osa on saattanut rentoutua niin, että toimintakyky on alkanut palautua ennalleen.
Ensimmäisellä kerralla ei aina päästä kovin syvälle, mutta jo parin rentoutuskerran jälkeen keho ja mieli alkaa löytää toisensa ja rentouden tilan saavuttaa helpommin ja nopeammin.
Rytmistä liikeharjoittelua voidaan pitää sensomotorisen valmennuksen "pehmeämpänä muotona". Sensomotorisen valmennuksen harjoitteista juuri rytmistä liikeharjoittelua on helpointa teettää myös ryhmämuotoisena. Harjoitteet ovat helposti myös sovellettavissa lähes kaikille iästä ja toimintakyvystä riippumatta. Pitkälti juuri tästä syystä onkin saatu erityisen hyviä kokemuksia henkilöiltä, joille sensomotorisessa valmennuksessa perinteisesti käytetyt harjoitteet eivät oli syystä taitoisesta soveltuneet. Näistä esimerkkinä henkilöt, joilla on jokin vamma tai sairaus sekä alle kouluikäiset lapset.
Menetelmän soveltamisesta erityisrymille voi kysyä täältä. Jonkin verran asiasta on kirjoitettu myös
STARFISH CLUB ja Sensomotorinen valmennus ja cp-vamma -sivuille.
Mitä rytmisen liikeharjoittelun avulla voidaan saavuttaa?
Rytmisen liikeharjoittelun tuloksena keholle leviävä rentouden tunne rauhoittaa muun muassa stressaantunutta mieltä. Hengitys lähtee usein virtaamaan kevyemmin ja lihaskireydestä kärsivä kehon osa on saattanut rentoutua niin, että toimintakyky on alkanut palautua ennalleen.
Ensimmäisellä kerralla ei aina päästä kovin syvälle, mutta jo parin rentoutuskerran jälkeen keho ja mieli alkaa löytää toisensa ja rentouden tilan saavuttaa helpommin ja nopeammin.
Aistien armoilla -palvelut ovat osa Kulttuuriosuuskunta Kajeen tuotantoa.
Kajeen toimintaan voit tutustua osoitteessa www.kaje.fi
Kajeen toimintaan voit tutustua osoitteessa www.kaje.fi